Vähittäiskauppa

Vähittäiskaupalla tarkoitetaan tuotteiden myymistä kuluttajille, jotka ovat yksityishenkilöitä. Kuluttajien jälkeen tuotteet eivät päädy enää muuhun myyntiin, joten kuluttajat ovat tuotteiden loppukäyttäjiä. Vähittäiskauppias voi ostaa tuotteita myymistä varten joko tukusta tai sitten suoraan tuotteiden valmistajilta. Vähittäiskauppaa voivat harjoittaa kivijalkamyymälät ja verkkokaupat. Sitä voidaan käydä myös postimyyntinä sekä puhelinmyyntinä. Kotimyynti ja verkostointimarkkinointi ovat tänä päivänä hieman harvinaisempia myyntimuotoja, mutta niitäkin tavataan vielä jossain määrin. Verkostointimarkkinointi tarkoittaa esimerkiksi kotikutsuja, joiden aikana esitellään ja myydään tietyn tuotemerkin tuotteita. Esimerkkinä tällaisesta voi olla vaikkapa Tupperware.

Vähittäiskaupan markkinaosuudet

post2aVuonna 2017 Suomessa myytiin päivittäistavaroita noin 17,6 miljardilla eurolla. Edelliseen vuoteen verrattuna myynnin arvo kasvoi yhden prosentin. Kaikista kauppaketjuista myyntiä kasvatti eniten Lidl. Se onnistui nostamaan myyntiään jopa 5,5 prosentin verran. Sen sijaan päivittäiskauppa markkinaosuudet kasvoivat eniten K-Ryhmällä. Kasvua oli yhden prosenttiyksikön verran. Kasvuun vaikutti huomattavasti se, että K-Ryhmä osti vuonna 2016 Suomen Lähikauppa Oy:n ja sai omistukseensa sen kaupat. S-Ryhmän markkinaosuus ei kuitenkaan jäänyt paljon huonommaksi. Se nimittäin kasvoi 0,5 prosenttiyksikköä. Molemmat Suomen suurimmista ketjuista tekivät siis hyvää tulosta.

Vaikka K-Ryhmä onnistuikin kasvattamaan markkinaosuuttaan eniten, se ei silti ole markkinaosuudeltaan suurin ketju. S-Ryhmä pitää selkeästi kärkipaikkaa 45,9 prosentin markkinaosuudellaan. K-Ryhmä tulee perässä. Sen markkinaosuus on 35,8 prosenttia. Lidl Suomi Ky, Tokmanni-konserni, Stockmann, Minimani, M-ketju ja muut yksityiset vähittäistavarakaupat jäivät kaikki alle kymmeneen prosenttiin. Suomessa on siis kaksi ketjua, jotka kilpailevat vähittäiskaupan herruudesta. S-Ryhmä on johtanut tätä kilpailua jo pitkään, sillä sen etuihin kuuluvat hyvät bonukset ja jäsenien oma pankki. Näin monet keskittävät asiointinsa S-Ryhmälle, koska kaikesta asioinnista saa bonusta.

post2b

Vähittäiskaupan kanta-asiakasohjelmat

Niin S-Ryhmällä kuin K-Ryhmälläkin on omat kanta-asiakasohjelmansa. Kanta-asiakkuus ja sen tuomat alennukset ovat osaltaan markkinointikeino, jolla yritetään saada uusia asiakkaita kaupalle. Näyttämällä kanta-asiakaskorttia liikkeessä asiakas voi saada bonusta, alennuksia tai kanta-asiakkaille suunnattuja lahjoja. Kertyvä bonus maksetaan takaisin asiakkaalle yleensä rahana. K-Ryhmällä raha talletetaan kanta-asiakastilille ja sen voi käyttää kassalla näyttämällä kanta-asiakaskorttiaan. S-Ryhmällä kertynyt bonus taas maksetaan asiakkaan tilille S-Pankkiin. Asiakas voi maksaa S-Etukortilla ostamiaan tuotteita ja käyttää bonuksen näin. S-Ryhmässä on myös mahdollista nousta uusille bonustasoille sitä mukaa mitä kuluttaa.

post2cSuomen kotitalouksista noin 80 prosentilla on ainakin yhden kauppaketjun kanta-asiakaskortti. K-Ryhmän kortteja on yli kahdessa miljoonassa taloudessa. Myös S-Ryhmän kortteja on suunnilleen saman verran. K-Ryhmä on muokannut kanta-asiakasohjelmaansa niin, että asiakkaat saavat nykyään enemmän hyvityksiä kassalla alennusten muodossa kuin bonusrahaa. S-Ryhmä taas on viime aikoina panostanut myös yritysasiakkaisiin. Se on lanseerannut S-Etukortin rinnalle myös S-Yrityskortin, joka voidaan myöntää yritysten työntekijöille. Työntekijät voivat käyttää korttia esimerkiksi hotelliyöpymisiin. Kaikista Suomen Sokos Hotelleista saa nimittäin myös S-bonusta, koska ne ovat osa S-ryhmän ketjua.